Venäjään kuuluvan, mutta suomalaisille hyvin tutun Karjalan autonomisen tasavallan edustaja soitti ja pyysi kouluttamaan Petroskoin yrittäjiä designsuunnittelussa ja kertomaan visuaalisen suunnittelun kaupallisista merkityksistä. Lue lisää
Pääkaupunkiseudulla on lähes mahdoton löytää hyvää ja toimivaa kahvilaa. Tosin hyvyyden ja huonouden mittaaminen on subjektiivinen kokemus. Toisen hyvä on toisen huono, ihmisten vaatimustasokin on erilainen. Lue lisää
Finnairin ongelmat johtuvat johtajakultuurista, joka korostaa oman edun varmistamista yhteisen edun sijaan. Sama ongelma on useissa muissakin isoisa yrityksissä. Finnairin yhteiskuntavastuu on vastuullisuuden irvikuva. Johtajat eivät nauti työntekijöiden, omistajien, eivätkä edes kilpailijoiden luottamusta.
Lue lisää
Pääkaupunkiseudulle on suunnitteilla yli 50 sellaista rakennushanketta, jonka tarkoituksena on rakentaa pilvenpiirtäjä. Pasila, Tapiolan viereinen Keilaranta, Espoon Soukka ja Herttoniemi ovat paikkoja, jonne on kaavailtu ja tai on jo päätetty rakentaa pilvenpiirtäjiä. Mistä tämä innostus kumpuaa?
Oletko koskaan harkinnut, että hakisit autokaupasta koeajoon uuden Bemarin vain sen vuoksi, että sinulla on matka jonnekin, mutta ei aikomustakaan ostaa uutta autoa?
Taipuuko moraalisi siihen, että ostat Stockmannilta uuden iltapuvun, käytät sitä kerran ja palautat sen muka käyttämättömänä? Entä tilaatko kerralla kaksi taxia ja valitset autoista hienomman ja annat toisen auton turhaan odottaa itseäsi.
Visualisoinnin, eli kuvallisen viestinnän merkitys kasvaa. Kirjoitetun viestinnän eli tekstin osuus viestinnässä tulee edelleen laskemaan, niin kuin on tehnyt jo vuosia. Julkaistun tekstin ja informaation määrä ei vähene, päinvastoin, mutta viestin sisällön ymmärtäminen on kiinni entistä enemmän siitä, miten teksti on toteutettu. Tulevaisuudessa kommunikoimme symboleilla, väreillä, kuvilla ja graafisilla elementeillä. Tärkeintä on se, miltä näyttää ei niinkään sisältö. Lue lisää
Elämme vuoden pimeintä aikaa. Helsingillä ja monella muullakin paikkakunnalla on sama ongelma: asuinalueet muuttuvat pimeällä pelottaviksi.
Tiettyihin kaupunginosiin ei pimeän tultua mennä lainkaan. Naiset pelkäävät seksuaalista väkivaltaa ja miehet pelkäävät saavansa turpiinsa. ”Ihmiset pelkäävät toisiaan.” Eri alueilla on erilainen maine, toiset ovat turvallisempia kuin toiset. Kokemus on subjektiivinen, eikä rikollistilastot korreloi mielikuvien kanssa. Mutta miksi ihmeessä näin on?
Lue lisää
Kirjakaupan yleisötilaisuudessa tuntematon nainen lähestyi ja halusi sanoa jotain. Tiedän juuri heidän, keski-ikäisten naisten, pitävän yllä Suomen kulttuurielämää, joten halusin kuulla mitä hänellä on mielessään.
Rouva esittää kainosti pyynnön: “Onko mitenkään mahdollista, että päähenkilö Ruben Waara rakastuisi johonkin viehättävään hankolaiseen naiseen?”
Lue lisää
Me kuluttajat olemme omituisia, väitämme ostavamme tavaroita ja palveluja rationaalisin syin, vaikka tosiasiassa ostamme mielihyvää ja pönkitämme itsetuntoamme.
Toki hankinnan syy voi olla arkinen ja käytännöllinen. Tarvitsemme kengät, auton, talon, maitopurkin, mitä tahansa. Tällöin toimimme vielä järkevästi, mutta siinä vaiheessa, kun joudumme valitsemaan kilpailevien tuotteiden kesken, astuu takaraivo-osasto kuvioon ja teemme hankintapäätöksen kaiken muun kuin viileän harkinnan, hinta-laatuvertailun tai tiedon perusteella. Lue lisää
Kaikki ostopäätökset tehdään mielikuvien eli tunteen palossa enemmän kuin järjen äänellä. Ostopäätökset tosin perustellaan itselle ja muille järkisyillä, koska muuten rahankäyttö ei ole perusteltua. Brändäys on tämän totuuden hyväksikäyttöä.
Lue lisää
